Mun on ihan turhaa tällä hetkellä pitää tota ruokapäiväkirjaa sittenkää. En pysty oikein kontroloimaan syömisiä ym. Olen niin väsynyt ja sellai etten jaksa paljon kattoa mitä suuhuni pistän ja koska, enkä jaksa alkaa niitä kirjoittelee. Sokerilla tällähetkellä mä ylhäällä oikeastaan pysyn. Kumpa ensi viikolla verikokeissa sais sitten jonkinlaisen selvyyden, että miksi näin kamalasti väsyttää ja on iha ihme olla. Äitin kans eilen puhuttii (tosin mä itkin hänelle ja äiti yritti olla itkemättä) että miksi. Kaikki oli ihan kunnossa, syömiset ja kaikki. Mä jaksoin ja pystyin. Nyt en jaksa ees yhtä halvatun korttiin keskittyä saati sit kauan johonki käsityöhän. Yöt menee painajaisiin ja aamut. Herätessä olen tuskan hien peitossa ja niin pallo hukassa. Välillä maailma kulkee eteenpäin, ilman että mä siitä tiedän.

Haluaisin vaan nukkua ja levätä. Ei tunnu masentuneelta, ainoastaan on hirveä huono olla, painosta ja ym:sta.

Hitto ku ei jaksa tässä koneellakaan istua ja kirjoitella. Pakko se kai on mennä makoilee.

Olen pari päivää huomannut että jokseekin silmät välil menee sellai ihmeellisesti. En osaa sano. EN tiä.

En ees tiä miksi kirjoitan tätä tänne. KAi siksi etten jaksa alkaa selittelee äitille tai muillekaan mikä mua vaivaa. EN pysty alkaa kertoo, sillä tämäkin kirjoittaminen on jo vaikeaa...