Kirpparilla tuli istuttua ja ihmeen hyvin kauppa kävi taas. Epäilin ekana, koska on sateinen tai uhka ainakin, ilma.

Aamulla hain 4 virkkuukoukun että saan omaa pochoani tehtyä. Mulla on sellainen aika vanha, mikä on vääntynyt ja tökkii. Pitäis jostain timanttihiomapaperia hommata, jos sillä sais hieman siliämmäksi sitä.

Käsityöt varmaan jää pikku tauolle nyt, tuli eilen koko päivän tehtyä ja nyt toi keskiviikkona niksahtanut tai muljahtanut olkapää ja ranteet ovat siinä kunnos, et huilia tarvis. Mut siinä voisin hyödyntää tätäkin juttua, et otan huomenna joko ompelukoneen esille tai sitten otan kartonkia ja kaikkea mitä kotoota löydän ja alan tekee niitä ihmeen ATC kortteja.

Mutta eipä tässä tämän ihmeempää tällä kertaa.

Muuten eilen sain ihmeellisessä paikassa ahdistuskohtauksen tai jonku kohtauksen, olin vaatekaappia siivoamassa kun alko rinnasta ottaa ettei paljon henkee saanut. Samoin kävi viikko sitten vessaa siivoessa, mut silloin se meni todella pitkälle, et jouduin menee sohvalle ja itkin kipuani. Nyt ei onneksi käyny, vaan aloin heti suun kautta hengittää ja pysähdyin. Mulla kun on tollasia ihme juttuja nyt tullu ton tyksin jälkeen ja oli mulla sielki. Mahtaako johtua lääkkeistä vai siitä että mä panikoin. Tiedä häntä. En osaa niitä kauhiasti yhdistää mihinkään, koska luulis ettei panikoi sellaisessa normaalissa asiassa ja esim. vessaa siivoes, ni oikeastaan pidän siitä. Ennemmin ymmärrän sen tilanteen sitten kun menen linja-autoon tai olen kaupungissa tai kaupassa. Linja-autollakin meni ke ihan hyvin peltolaan asti eli... 4 pysääkkiä ja sitten alko mahassa tuntuu, tks:ssäs alko heikottaa ja sitten pari pysääkkiä ennen toria alko jaloissa tuntuu ettei kanna. Menin sitten ulos torilla ja menin heti istuu ja istusin siinä hiukan aikaa.

Mikä muukaan mahdollisuus näissä on ? onko jonkul oikee hyväkin neuvo? Pelkään va ja niin tk sanoiki mulle, et mun ei kannata karttaa niitä asioita, missä tulee niitä oloja. Mut en mäkään kauan jaksa olla että tarvii oikee rinnast pitää kun ei yksinkertaisesti henkee saa. Kirpparilla kävi sellai että odotin et joku olis jotain sanonu. No tarvii varmaan alkaa äitil sanoo et informoi siskoa että kattelee mun perääni kun olemme tollasis tai jossain paikois. Kyl mä viel ite pärjään, mut pärjäänkö enää 6kk pääst.

Onneksi 2.8 on lääkäri....