|
Löysin netistä pari juttua kasvatuksesta. Täytyy alkaa kattelee mitä kaikkea siinä on ja kuinka paljon menen päin honkia kasvatuksen kanssa. Voisinkin tässä laittaa niitä hieman, jos joku joskus jopa tarvii...
Kekseliäs kasvatus |
| Kekseliäs kasvattaja ei kurita Ruumiillinen kuritus kielletään laissa: "Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista muulla tavoin vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää." Kekseliäs kasvatus perustuu sekä fyysiseen että henkiseen väkivallattomuuteen. Kasvattaja osaa mennä itseensä ja tiedostaa hankalat, pinnaa kiristävät tilanteet. Näihin tilanteisiin etsitään aktiivisesti uusia luovia ratkaisumalleja sen sijaan, että keskityttäisiin ongelmiin ja ristiriitaisuuksiin. Lapset rakastavat vaihtelua, ja epätavalliset, yllättävät ideat tuovat hyvän mielen paitsi lapsille myös neronleimauksen saaneelle vanhemmalle. |
| Opi tuntemaan itsesi Kekseliäs kasvatus lähtee siis itsetutkiskelusta. Jokaisen vanhemman olisi hyvä pohtia jokapäiväisiä tilanteita ja syitä, mistä ärtyminen johtuu ja miten asia voitaisiin korjata. Jos jotain epäkohtaa ei voida poistaa, voidaan sen merkitystä ehkä vähentää suuntaamalla huomio muihin tärkeämpiin asioihin. Vanhempien tulisi myös hyväksyä, että omat harrastukset jäävät vähemmälle lasten ollessa pieniä. Lapset kaipaavat aikaa ja huomiota. Retket, ulkoilu, keskustelu ja muu yhteinen tekeminen on kaikille antoisaa. Kannattaa kuitenkin järjestää joskus aikaa rentoutumiseen myös ilman lapsia. Raha- ja työhuolet ja vaikkapa kohtuullinenkin alkoholinkäyttö aiheuttavat väsymystä ja ärtyneisyyttä. Tiuskitko lapsille muista syistä johtuvaa kärttyisyyttäsi? Säästä lapsia myös mahdollisuuksien mukaan aikuisten riidoilta. |
| Vanhemmilla on valtaa ja vastuuta Kekseliäs kasvattaja ei siirrä vastuuta lapsille, vaan uskaltaa ristiriitatilanteissa tehdä päätöksen ja pitää siitä johdonmukaisesti kiinni. Lapsi ei vaurioidu kieltämisestä, jos tarkoituksena on asettaa järkevät ja perustellut rajat. Lapsella täytyy olla kuitenkin riittävästi mahdollisuuksia vapaaseen leikkiin. Lapselta ei pidä kysyä neuvoa tilanteissa, joita hän ei itse ymmärrä. Vanhempien tehtävä on pitää ohjat käsissään. Lapselle on kuitenkin hyvä selittää päätökset ymmärrettävästi. Yleensä pienetkin lapset tajuavat järkevät perustelut melko hyvin. Pienten lasten turvallisuutta ei voi varmistaa neuvonnalla. Pientä lasta täytyy valvoa. Jos vaikka lasta kielletään menemästä yksin rantaan tai tielle, täytyy vanhempien myös valvoa, että kieltoa noudatetaan. Lapset unohtavat kiellot helposti ja toimivat hetken mielijohteesta. |
| Kekseliään kasvatuksen keinoja Lapsen käyttäytymistä voidaan muuttaa parhaiten, kun motivoidaan lapsi toimimaan halutulla tavalla varmistetaan, että lapsi ymmärtää, miten vanhemmat haluavat hänen käyttäytyvän ja että hän osaa toimia halutulla tavalla saadaan lapsi tuntemaan, että uusi, erilainen toiminta johtaa miellyttävään tulokseen: lasta kehumalla ja kiittämällä, saamalla hänet tuntemaan onnistumista, osaamista ja muita myönteisiä kokemuksia. Kun vanhempi hyväksyy sen, että itsessäkin on kasvamisen varaa, voi hän saman tien heittäytyä lapsen kanssa tutkimaan maailmaa lapsen näkökulmasta. Kekseliäs kasvattaja osoittaa hellyyttä, lukee ja katselee lapsen kanssa kuvakirjoja, pitää sylissä, hellii ja lohduttelee, juttelee ja kuuntelee, kiittää, kehuu ja kannustaa. |
| Esimerkkejä ongelmista ja ratkaisuista Kaksivuotias Ismo hangoitteli milloin pukemista, milloin vessaan menoa vastaan. Asiat sujuivat sutjakammin, kun julistettiin kilpailu siitä, kuka ehtii ensimmäisenä. Ismo teki asiat sukkelasti ja riemuitsi voitoistaan. Monet asiat sujuivat myös paremmin, kun isosisko suostutteli häntä. Viisivuotiaan Marjan oli vaikea nukahtaa ikävän mielikuvan vuoksi: "Pieni poika oli kuopassa eikä päässyt pois." Yhdessä tuumin päätettiin antaa mielikuvituspojalle kuvitelmatikkaat kuoppaan. Marjan kasvoille levisi huojentunut hymy. Isoveli Pekka käyttäytyi ärtyisästi ja oli kateellinen pikkuveljelle: "Aina Matti saa sitä ja tätä, enkä minä koskaan…" Vanhemmat päättivät järjestää käräjät. Pojat saivat vuorotellen kertoa kokemistaan vääryyksistä ja vaatia niistä korvauksia. Pekka muisti useita tapauksia, jotka loukkasivat häntä. Matille tuli mieleen muutama asia. Lapset halusivat korvaukset rahana ja ne olivat kohtuulliset: pari markkaa/vääryys. Korvaukset hyväksyttiin ja käräjistä jäi kaikille hyvä mieli. Veljesten keskinäinen kahinointi loppui. 12-vuotias Tero liikkui kaupungilla liian myöhään. Kotiintuloajat toteutuivat helpommin, kun kotona odotti mieliruoka: pitsa ja pullat. |
| Niksejä jokapäiväiseen vanhemmuuteen Erimielisyydet Jos lapsesi ehdottaa ratkaisua erimielisyyksiinne, punnitse sitä avoimesti. Hyväksy ratkaisu, jos se on rakentava. Älä pidä kiinni päätöksistäsi vain todistaaksesi olevasi pomo. Uskalla pitää kiinni niistä päätöksistä, joihin on pakottava syy. Selitä syy lapselle, jos hän on riittävän vanha ymmärtämään sen. Tee rajat lapselle selväksi ja katso, että hän on ymmärtänyt ne. Hänellä täytyy olla mahdollisuus myös täyttää asetetut vaatimukset ja vaikuttaa asioihinsa. Auta häntä selviytymään asetetuista tehtävistä. Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, kun aikuinen on määrätietoinen ja samalla ystävällinen ja oikeudenmukainen. Itkevän lapsen lohduttaminen Kun lapsi on satuttanut itsensä, yrittävät vanhemmat usein rauhoittaa lasta vähättelemällä: "Ei sattunut pahasti, eihän tuo nyt mitään." Lapsi käsittää sen oman kokemuksensa vähättelynä ja yltyy ehkä itkemään entistä enemmän todistaakseen, että todella sattuu. On parempi myöntää tapahtuma ja osoittaa myötätuntoa lohduttavilla sanoilla. Lapsi rauhoittuu näin nopeammin. Vanhempien ei pidä toisaalta suurennella asiaa ja päivitellä pieniä kuhmuja. Samalla, kun lohdutetaan, rauhoitellaan kertomalla kuhmujen kyllä paranevan pian. Kaupassa tai kassajonossa huutaminen Perusohje: pysy aivan rauhallisena. Tällaisen tilanteeseen joutuvat lähes kaikki pienten lasten vanhemmat. Ei ole mitään syytä pakahtua häpeästä. Ota lapsi syliin tai ostoskärryyn tai pidä häntä kädestä kiinni. Hoida ostokset rauhallisesti loppuun. On hyödytöntä uhkailla lasta kotona odottavalla rangaistuksella tai millään muullakaan. Kun lapsi huomaa, että kaupassa mekastaminen ei saa vanhempaa pois tolaltaan, tapa saattaa jäädä pois.Näissä tilanteissa saattaa usein olla kysymys makeisten ostamisesta. Monelta kiusalliselta tilanteelta saatetaan välttyä, jos lapsen seurassa ei osteta karkkia lainkaan. Katso myös: Raivokohtaus Kodin siivous Kodin siisteys on hyvä asia. Lapset arvostavat kuitenkin enemmän myönteistä ilmapiiriä kuin äärimmäistä siisteyttä. Liika siisteyden vahtiminen saattaa rasittaa myös lasten luontaista tapaa kasvaa: leikkiä, luoda, tutkia ja askarrella. Siivoaminen pienten lasten kanssa saattaa olla työlästä. Siivous voidaan kuitenkin usein jättää aikaan, jolloin molemmat vanhemmat ovat kotona. Toinen saa siivota rauhassa ja toinen taas täysipainoista aikaa olla lasten kanssa. Myös siivoaminen yhdessä lasten kanssa voidaan tehdä mukavaksi kokemukseksi. Keksikää siivoukseen liittyvä satu tai laulu. Isommat lapset eivät pidä siivousta lainkaan hassumpana tehtävänä, jos siitä saa pientä rahallista korvausta. Naapureiden kanssa kannattaa olla yhteistyössä lasten kaitsemisessa, esimerkiksi lyhyiden kauppareissujen ajan. Jos muut eivät tee aloitetta, tee sinä. Kotiintulo Kun tullaan työstä kotiin, ensi hetket kotona kannattaa suosiolla omistaa yksinomaan lapsille. Tämän jälkeen on helpompi tehdä rauhassa muita asioita. Kun lapsi käyttäytyy häiritsevästi tai härnäävästi Mieti oletko ollut lapsesi kanssa tarpeeksi. Lue, leiki ja juttele hänen kanssaan. Yhdessäolon voi riitelyn sijaan muuttaa mielekkääksi tekemiseksi. Jos lapsi häiritsee television katseluasi, sulje televisio häiritsemästä seurusteluasi lapsen kanssa. Videolla voit nauhoittaa tärkeät ohjelmat ja katsoa ne lasten mentyä nukkumaan. Mieti, onko kiukutteleva lapsi liian väsynyt, valvooko hän liian myöhään, onko hän nälkäinen, onko hän tulossa sairaaksi. Kiukutteluun on usein syy. Se ei synny tyhjästä. Leikin lopettaminen Leikin lopettaminen on lapsille yleensä vaikeaa ja siitä syntyy helposti riitaa. Kannattaa ilmoittaa lapselle noin kymmenen minuuttia ennen määräaikaa, että nyt on vielä hetki leikkiaikaa jäljellä. Irrottautuminen on helpompaa, kun siihen on saanut valmistautua. Lääkärillä käynti Valmista lapsi uusiin tilanteisiin selittämällä ne etukäteen. Käy kokemukset läpi keskustellen vielä jälkikäteenkin. Lääkärillä käynnit ja muut jännittävät tilanteet ovat näin helpompia. Älä suurentele pelon aiheita. Lapsi ei välttämättä pelkää samoja asioita kuin sinä. Puhetapa Jos lapsi tekee jotain, mitä et voi hyväksyä, kerro hänelle rauhallisesti miten haluaisit hänen toimivan. Tee myös selväksi mikä on kiellettyä. Lapsen nimittely tyhmäksi, tuhmaksi tai tottelemattomaksi on loukkaavaa ja vain huonontaa tilannetta. Lapsi saattaa muistaa nolauksen vielä aikuisenakin. Älä kuormita lasta ikävillä muistoilla. Esitä ohjeesi myönteisessä muodossa aina kun se on mahdollista. Sano mieluummin mitä halua hänen tekevän kuin mitä et halua hänen tekevän. Sano mieluummin: "Pane pipo päähäsi" kuin: "Älä mene ulos paljain päin". Sano asia pienelle lapselle suoraan ja yksiselitteisesti. Sano mieluummin "Nyt menemme syömään" kuin "Lähtisimmekö nyt syömään?". Pieni lapsi ei käsitä kysymystä kohteliaaksi puhetavaksi, vaan vastaa siihen kuin se olisi aito kysymys. On parempi päättää asia suoraan, eikä kysyä ensin lapselta ja sitten tehdä vastoin hänen tahtoaan. Lapset omaksuvat vanhempiensa puhetyylin. Vältä siis jankuttavaa ja huonotuulista puhetta. Voit itse vuosien mittaan joutua kuuntelemaan sitä lastesi suusta. Raivokohtaus Kun lapsi menettää täysin malttinsa ja saa raivokohtauksen, hän ei aina kuuntele järkeen vetoavia perusteluja. Tilanteessa eivät yleensä auta myöskään kehotukset rauhoittua tai muu lapsen tunnetilan kommentointi. "Rauhoitu!" tai "Oletpas sinä vihainen!" huomautukset lapsi kokee nolaavina ja vähättelevinä, minkä vuoksi ne lisäävät hänen kiukkuaan. Lasta ei kannata provosoida lisää. Hänen suuttumukseensa kannattaa suhtautua asiallisesti, välttää turhaa puhetta ja ottaa lapsi syliin. Mieletön riehuminen tai esineiden paiskominen voidaan estää pitämällä lasta lujassa otteessa. Älä jätä lasta yksin (paitsi jos hän itse haluaa vetäytyä omiin oloihinsa), vaan ole hänen kanssaan. Kun tilanne on rauhoittunut, käykää yhdessä läpi raivokohtauksen syy tai kiistan aihe asiallisessa ja rauhallisessa ilmapiirissä. Suhtautuminen lasten keskinäiseen nahisteluun Aiemmin varsinkin poikien ja miesten perinteenä kulki melko selkeitä ja tehokkaasti sosiaalisella paheksunnalla säädeltyjä ohjeita väkivallan käytöstä. Pienemmän kimppuun käyminen, maassa makaavan lyöminen tai potkiminen tai väkivallan käyttäminen, jos toinen oli antanut periksi olivat raukkamaisia tekoja. Täydelliseen väkivallattomuuteen pyrkiminen on saattanut johtaa siihen, että kasvatuksessa ei väkivallan normeja käsitellä yhtä monipuolisesti kuin aiemmin. Kasvattajien täytyisi pystyä asettamaan rajat lasten keskinäiselle nujakoinnille. Kiusaaminen on estettävä ja tappelut lopetettava. Samalla täytyisi kuitenkin sallia lasten leikkimielinen nujakointi: kilpailu ja voimain koettelu, joka saattaa ehkä näyttää hurjaltakin. Aikuisten asia on kuitenkin valvoa, ettei päädytä toisten kiusaamiseen, alistamiseen tai väkivaltaan. Töiden järjestäminen ja lasten ottaminen mukaan Kannattaa hyväksyä, että lapsiperheissä on aina tekemättömiä, myöhempään tulevaisuuteen siirtyviä asioita. Ne tehdään, kun on parempaa aikaa. Kun lapsi häiritsee kotitöitä, mieti onko tehtävä mahdollista jättää tuonnemmaksi ja omistautua täysipainoisesti seurustelulle lasten kanssa. Se on yleensä miellyttävämpää kuin tulla keskeytetyksi. Tehtävän voi ehkä myös tehdä lapsen kanssa yhdessä. Lapsi voidaan houkutella auttamaan yksinkertaisiin kotitöihin ja antaa hänelle jokin pieni tehtävä. Yhdessä tekeminen on mukavampaakin. |
Vanhemmuuden perusta
Millainen on hyvä vanhempi? Tavoitteena on olla, kuten joku viisas on sanonut: "lapsen ponnahduslauta ja suojaverkko". Mutta kuinka sellaiseksi tullaan? Ja mikä tärkeintä, kuinka antaa lapselle itseluottamusta.
1) Sinä kelpaat
Vaatimuksia tulvii joka puolelta. Ne näyttävät olevan miltei erottamaton osa nykyaikaa. Me kiristämme tahtia koko ajan, jotta ehtisimme tarpeeksi. Siksikö me emme usko, että kelpaamme vanhemmiksi? Joka puolella toitotetaan, että vauvalle pitää olla virikkeitä ja vielä tätä ja tuota, enkä minä jaksa enkä ehdi. Mutta älä pelkää – kyllä sinä kelpaat.
2) Kuuntele vaistojasi
Käytämme ehkä turhan paljon aikaa miettiessämme, mitä teemme oikein tai väärin, mutta emme ymmärrä kuunnella itseämme ja lastamme. Useimmat meistä tietävät melko vaistomaisesti mikä on oikein. Älä pälyile muita muutoin kuin saadaksesi ideoita. Älä matki muita, sillä lapsesi on persoona ja osa perhettänne, ja teidän perheenne on oltava sellainen kuin te itse olette.
3) Hyväksy lapsesi sellaisena kuin hän on
Kuulostaako pöhköltä? Mieti hieman. Odotusaikana vanhemmat kuvittelevat ja toivovat kaikenlaista, eivätkä kaikki "unelmat" aina toteudu. Lapsi ei ehkä olekaan niin ulospäinsuuntautunut kuin sinä, vaan ehkä suorastaan ujo. Lapsesi ei ehkä sopeudukaan kaikkiin muutoksiin yhtä hyvin kuin sinä itse. Nämä asiat saattavat todella ärsyttää, mutta niiden kanssa on opittava elämään. Kaikki lapset ovat hyviä jossakin, mutta eivät välttämättä juuri siinä missä sinä haluat. Lapset ovat yksilöitä. Jotkut vanhemmat saavat pitää koriste-esineet esillä, toisten täytyy tyhjentää kaikki hyllyt. Jotkut lapset ovat luonnostaan paljon uteliaampia kuin toiset, eikä kasvatus juurikaan vaikuta siihen.
4) Vahvista lastasi
Haluatko lisätä lapsesi itseluottamusta? Siinä tapauksessa sinun täytyy kunnioittaa lastasi. Lapsi on yksilö, ja hänellä voi olla eri näkemys asioista kuin sinulla. Myös lapsen näkemykset ovat tärkeitä. Ja jännittäviä. Lasta vahvistaaksesi sinun on oltava kiinnostunut hänestä ja osoitettava, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Osoita lapselle, että hän kelpaa, ja että hänen sanomisillaan ja tekemisillään on väliä. Lapsi kaipaa hyväksyntää myös silloin, kun hän on ilkeä ja suutuksissa.
5) Rajojen asettaminen ei ole pelkkää kieltämistä
Valikoi kiistat ja ole joustava. Vaikka olisitkin aluksi sanonut ei, voit silti vielä muuttaa mielesi. Älä sano kaikelle ei, sillä silloin kielto menettää tehonsa. Mieti ensin.
6) Ole aikuinen
Jos lapsi saa päättää kaikista perheen arkipäivän asioista, hän tuntee olonsa turhautuneeksi. Sinä olet aikuinen, sinä määräät. Eikä kaikkea tarvitse perustella, eikä kaikessa tarvitse vedota lapsen hyväntahtoisuuteen. Päätökset voi tehdä vain sillä perusteella, että aikuinen tietää paremmin. Mutta lapsellakin on oikeus suuttua.
7) Älä uhkaile, ellei ole aivan pakko
Varo uhkailua. Valitse tarkkaan, millä uhkaat. Älä uhkaa jättää lastasi tai antaa häntä pois, se herättää lapsessa vain suunnatonta pelkoa. Saat olla vihainen ja huutaakin joskus, mutta sinun on myös pyydettävä anteeksi ja selitettävä, miksi olit vihainen.
8) Ole hyvä esikuva lapsellesi
Lapset eivät tee niin kuin sinä sanot, vaan niin kuin sinä teet. Lapsen kasvatus on perheen kiinnostuksen kohteiden ja toimivuuden tulos. Jos haluat lapsestasi empaattisen ihmisen, sinunkin on oltava sellainen.
9) Muistele, millaista oli olla lapsi
Yritä ymmärtää miksi lapsi suuttui niin kovasti, miksi hän turhautuu ja mistä hän iloitsee. Yritä ymmärtää myös lapsen näkökulma. Älä sano aina ei vain siksi, että sinusta on rasittavaa pystyttää maja olohuoneeseen.
PS.
Vanhempana oleminen on epäilemättä hauskinta mahdollista puuhaa, mutta samalla myös vaikeinta.
Kommentit