Sain tossa aamulla valmiiksi Iidan housut ja tyttö rakastus niihin sen verta että haluaa pitää jalassa vaikka lankoja ei ole päätettykään viel. Kumpa jossain vaiheessa sais jonkinlaisen kuvan niistä. Ihan oikea oppisesti ne ei ole tehty, mut haittaako se.

Sisko tossa soitteli ja kysy multa minkälaista raastetta tarvii kasvispihveihin laittaa. Hän ku on vissiin perunalle allerginen ja kaupan pihveissä on perunaa. Multa ku on aika hyvä muka kysyy, ku 2 vuotta olen koulua käyny. Mut en ole ikinä kasvispihvejä tehnyt. Mieli on ollu. No sanoin siskolle et kokeilee pienellä ekana ja sitten seuraavalla kerralla isommalla, jos pieni on liian vetistä. Sisko kertoilee sitten mitä niistäkin on tullu. Pitäiskö itekin laittaa pakkaseen itelle pihvejä. Mä kun olen alkanu joitakin kasviksia syömään...

Äiti on hamstrannu salaatteja mulle. Taitaa 4 kerää olla. No iltaisin mä siitä salaattia teen, kun olen alkanu hieman syömään mitä sattua, eikä loppua näy. Aamulla söin melke litran eilen tekemääni vispipuuroa. Onneksi älysin lähteä ajoissa pois. Muuten ei olis kunnian kukko laulanut mulle.

Nyt äiti teki todella hyvää ruokaa. Pitkästä aikaa perunamuusia. Muistan kun isä oli töissä, niin kotona oli AINA perunaa. Lopuksi kun oli pakko aina syödä (äitin mieliksi) otin ihan pienen perunan ja kuorisin ja laitoin suuhun. Ei ihme että yks joulu olin 47,5kg/ 171 cm. Tosin mulla oli siihen aikoihin tätä syömisjuttua kanssa. Muistan silloinki kun muutin pois kotoa samana syksynä kun sain vissiin keskenmenon. Iidan isän kans saunassa ollessa, hän kauhisteli mua. Olin aika paljon vissiin laihtunut. Kun ei oike tehnyt mieli syä ja ruoka teki pahaa. Iida isä va sano et ala hemmetti syömään, tai hän joutuu koht viemään sairaalaan mut. Ehkä olisi ollu parempi että ois vieny.

Mulla on toi syömisen kanssa ollu koko elämä ongelmia. Olen ollu koko elämän maito allerginen ja ekat vuodet kun sitä ei reagoitu, teki se korvatulehduksia ja sitä kautta sitten kuumekouristuksia. Mutta sitten pikku hiljaa alko maito olee ihan ok mahalle. Kyl sitä ilmaa kesti. MUt tos kun Iida meni tarhaan v. 2003 syksyllä. Olimme edellisenä päivänä oltu Muumimaassa. Seuraavana aamuna alko maha hylkii kaiken. Oli ripulilla. Mä jaksoin sitä ja lopulta lopetin maidot kokonaan. MAha ei rauhottunut. Kävin testeissä ym. Kaikki ok. Lopuksi kun muistan, kun join lasillisen vettä, menin saman tien vessaan istuu ja tuli pelkkää limaista juttua takamuksesta. Tätä jatku ja jatku ja aloin karttaa kaikkea ruokaa. Lopuksi en tainut syä mitään oike ja yks yö vessaan mennessä pyörryin. Mut sit se jotenki alko pikku hiljaa helppaa. En tiä mikä siinä oli.

Samoin kävi viime syksynä. Maha alko hylkii vähän välillä. En uskaltanut mihinkään mennä, kun pelkäsin että joutusin juoksee vessaan. Aloin karttaa pikku hiljaa kaikkea ruokaa. Sitten lopetin lopulta ruuan kokonaan. Vaikka en syöny mitään, silti maha toimi. Mutta onneksi rauhottui kun pääsi pois tilanteesta