ärsyttää oikein, kun mieliala vaihtelee ihan hetkessä. Ihan kun ei muuten olisi vaikeaa. Tota mielen tilan tasapainoa ei olla saatu aisoihin oikeastaan ollenkaan. Voin nauraa nyt ja 5min pääst itkeä.

Tässä oli mun avaimetkin kadoksissa toista päivää. Tiesin että ne kotona oli, mut en muistanu mihin olin laittanut. Äitini ei tienyt. Näin pienestä asiasta hermostuin ihan kamalasti ja sitten oli hyvä soitella perjantaina vanhemmille että avaimet VIHDOIN löytyi. Se keskiviikko ilta oli niin sekavaa ja sellaista, että muisti meni kotiovella ja sitten siinä on jokunen puolen tunnin ns. pimee aika.

Käsityöt pätkii. Noi työt mitkä on tullu esille, on kyl noita töitäni ja aika uusia. Olen päätellyt niitä, kun ei muuten asiat oikein luista. Askartelut on tökkinyt urakalla. EN ees osaa suunnitella värejä ym. Ihan ku olisin hemmetin sokeeksi tulossa. Äiti kyl sanoi että olen liian ankara itselleni asioista. Voi olla, tiedä häntä.

Tänään aloin hiomaan tota keinuutuolia.LAitan lähtötilanteen siitä ku omalle koneelle ehin. Ei siinä lkauhian isoo urakkaa ole. Jos nyt saisin ton hiomaurakan aloitettua, sillä noita tavaroita on, mitä tarvis kunnostaa. Mulla ku on kotona melkein va perintökamaa,joita sitten olen saanut ku joku on kuollu tai joku ei va muuten haluu. Mulla ku ei ns. näkö haittaa. EN pysty helpolla luopuu edes yöpaidasta. KAikkea on pakko vikaan pisteeseen asti käyttää.

EN kässää miksi tässä ees kirjoitan. Haluan va jotain raaputtaa johonkin. Netlogis mulla onkin päikky nykyään, enkä tänne pahemmin sellaisia ole kirjoittanut, mut en tiä. On va hemmetin ahdistava olo. Sellainen ihme juttu tuol. Jos olisin yksin itkisin varmaan. Mutta en uskalla Iidan edes. SIllä on muutenkin vaikeeta jaksaa mun mielen vaihtelua.

Mut ihana toi tyttö on. Kaupassa ku aamupäivällä kävimme, tuli puhe koirista. Hän sano että ihmettelee miksi koirat ovat eri kokoisia. Meillä ku on perhoskoira, ni miksi joku koira tulee isommaksi. Asia lähti siitä ku BEnille ostimme lisää rouskuja. Nyt ostimme myöls semmoisen muovilaatikon kannella että rouskut saa kipattua siihen nyt ja näin saa niin isä ja iidakin hyvin ruokaa laitettua pojalle. Pitäisi va alkaa kerää koiralle liittyvää kuvia... Olisko jollakin, ehkä???

Taas saan nuhteita niskaani... Menin aamlla heittää että voisin pannaria tehä tänään. No tietenkin väsy tyttö alkaa ottaa jokaisen asian esiin. Hitto, ku tarvis jaksaa alkaa taikinaa vääntää ja siitä sitten tehä pannaria. Onneksi munista ei ole puutetta.

Onko muuten kenelläkään munista hyviä ja helppoja reseptejä? pitäis varmaan alkaa googlettaa niitäkin...

Mut nyt taidan alkaa siirtyy tee kupin taaksi ja laitan syliini ton tulihameen. Se kuvio onkin siinä vaiheessa, että ei ole enää ku punaista ja sinistä...

Mut mukavaa loppu viikkoa...